Tutkimme kolmea saksalaisen U-veneen hylkyä ensimmäistä ja toisesta maailmasodasta meriarkeologi Innes McCartneyn kanssa. UC66 kertoo meille, miten se oli ensimmäinen lentokoneen upottama saksalainen U-vene. U-vene U87 paljastaa, miten se upposi, kun liittoutuneiden alus törmäsi siihen. Viimeinen tarina seuraa U-vene U480:n uppoamista. Se oli maailman ensimmäinen häivesukellusalus.
Meri on arvaamaton. Vaarassa tehdyt kriittiset päätökset ovat ratkaisevia. Mikä upotti Empress of Ireland -aluksen ja aiheutti siten Kanadan hirvittävimmän meritragedian? El Faro -alus katosi vieden kaikki miehistön jäsenet mukanaan. Pääsemme tuhoon tuomituille aluksille uusimpien vedenalaisten tekniikoiden ja henkilökohtaisten tarinoiden avulla selvittääksemme, mikä johti ne kohti katastrofia.
Selviytyjien tarinat ja haaksirikkotutkijat paljastavat, miten voimakkaimmillakin sotalaivoilla oli heikkouksia, joista maksettiin kova hinta. Näemme HMS Hoodin katastrofaaliset vauriot, jotka se sai yhdessä historian eniten henkiä vaatineista meritaisteluista. USS Arizonan tarina Pearl Harborissa osoittaa, miten haavoittuvainen panssaroitu sota-alus voi olla. Se on sotahauta yli 1 100 miehelle.
Tarkastelemme sota-alusten jäännöksiä Tyyneltämereltä Atlantin syvyyksiin paljastaen uusia löydöksia siitä, miten atomipommi muutti maailmaamme lopullisesti. Tyynellämerellä meritutkimusryhmä tekee ensimmäisen 3D-luotainskannauksen aluksista, jotka uposivat ydinräjähdyksissä vuonna 1946. Hylkyjen tutkiminen ja todistajanlausunnot antavat nyt uutta tietoa ydinräjähdysten kauhistuttavista vaikutuksista.
Tämä jakso kertoo tarinoita kahdesta järkyttävästä kostoiskusta toisessa maailmansodassa. Vuonna 1944 amerikkalaiset kostivat Pearl Harborin pommittamalla hurjasti Japanin laivastoa Tyynellämerellä – ja Itämerellä. Kyseessä on merihistorian järkyttävin hyökkäys. Venäläinen sukellusvene torpedoi saksalaisen Wilhelm Gustloffin. Onnettomuudessa kuoli noin 10 000 ihmistä.
Kaksi merisodankäynnin historian suurinta epäonnistunutta hyökkäystä: Vuonna 1588 Espanjan kuningas Filip II kokosi armadan, jonka oli määrä purjehtia Englantiin ja kaataa kuningatar Elisabet I. Vuosisatoja myöhemmin liittoutuneet tekevät valtavia virhearvioita, kun Turkin tykistö murskaa heidän laivastonsa Dardanelleilla. Ranskalaisen Bouvet-sotalaivan uppoaminen herättää vieläkin kysymyksiä.
Toisen maailmansodan jälkeen 74 Saksan laivaston voimakkainta sota-alusta katoaa Scapa Flow'n syvyyksiin. Seuraamme meriarkeologeja ja historioitsijoita, kun he tutkivat, mitkä olivat sotahistorian suurimman, uhmakkaan upotuksen motiivit, toimet ja lopputulos. Todistajanlausunnot ja CGI herättävät henkiin sekä upotuksen että 1900-luvun pelastusoperaatiot.
Merellä tapahtuvien yhteentörmäysten seuraukset ovat järkyttäviä niin ihmishenkien kannalta kuin myös taloudellisesti tarkasteltuna. Kolmen historiallisen hylyn – HMS Curacoan, SS City of Chesterin ja SS Oregonin – tutkimukset tuovat onnettomuudet näyttämölle koskettavalla tavalla. Havainnollistamme tapahtumat uudelleen CGI:llä. Samalla historioitsijoiden ja arkeologien tutkimukset paljastavat suurimmat riskit ja syyt onnettomuuksiin ja sen, miten teknologia ja säännökset ovat hillinneet uusien onnettomuuksien tapahtumista.
Tuhansia toisen maailmansodan aikaisia hylkyjä lepää maailman vesissä. 75 vuotta myöhemmin merten mahti on syövyttänyt monet näistä komeista aluksista romahduksen partaalle. Tässä jaksossa tutkimme kahta laivaa, joilla on myrkylliset lastit. Uponneet pedot ovat kuin tikittäviä aikapommeja, eikä kukaan tiedä milloin tai miten ne voisivat räjähtää.
Ensimmäisen maailmansodan aikana kaksi voimakasta sota-alusta HMS Hampshire ja HMS Vanguard upposivat kiistanalaisissa olosuhteissa Skotlannista pohjoiseen sijaitsevan Orkneyn saaren lähellä. Brittiläiset armeijaviranomaiset antoivat luvan sukeltaa näille virallisille haudoille, joten voimme nyt viimein kertoa kahden hyvin tärkeän ja salaperäisen hylyn tarinat suurelle yleisölle.
